Edellisvuosien tietojen perusteella teollisuusrobottien vuosittainen tarjonta Kiinassa vaihteli 15 000 yksiköstä vuonna 2012 115 000 yksikköön vuonna 2016, ja keskimääräinen vuotuinen kasvuvauhti oli 20–25 %, mukaan lukien 87 000 yksikköä vuonna 2016, mikä on 27 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Seuraavassa on teollisuusrobotiikkateollisuuden analyysi. Teollisuusrobotiikkateollisuuden analyysi osoittaa, että vuonna 2010 pienten ja keskisuurten yritysten työvoiman kysyntäindeksi Kiinassa nousi jyrkästi, mikä johti ylöspäin suuntautuvaan teolliseen buumiin, kun taas työvoimakustannukset romahtivat, minkä seurauksena Kiinan teollisuusrobottien kasvuvauhti vuonna 2010 oli yli 170 %. Vuosina 2012–2013 työvoiman kysyntäindeksi nousi jälleen merkittävästi, minkä seurauksena Kiinan teollisuusrobottien myynti kyseisenä vuonna tuotti yli 170 %. Vuonna 2017 Kiinan teollisuusrobottien myynti nousi yli 170 %.
Vuonna 2017 teollisuusrobottien myynti Kiinassa nousi 136 000 yksikköön, mikä on yli 50 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Konservatiivisen 20 %:n vuotuisen kasvun ennusteen mukaan Kiinan teollisuusrobottien myynti voisi nousta 226 000 yksikköön vuodessa vuoteen 2020 mennessä. Nykyisen 300 000 yuanin yksikköhinnan mukaan teollisuusrobottien markkina-alue Kiinassa nousee 68 miljardiin yuaniin vuoteen 2020 mennessä. Teollisuusrobottiteollisuuden teollisen sijoittelun analyysin perusteella Kiinan teollisuusrobottimarkkinat ovat tällä hetkellä edelleen pitkälti riippuvaisia tuonnista. Tilastojen mukaan neljä suurinta ulkomaisten tuotemerkkien johtamaa teollisuusrobottiperhettä – KUKA, Yaskawa ja Fanuc – muodostivat 69 % Kiinan robotiikkateollisuuden markkinaosuudesta vuonna 2016. Kotimaiset robotiikkayritykset valtaavat kuitenkin markkinaosuuksia vahvasti. Vuosina 2013–2016 kiinalaisten paikallisten teollisuusrobottien osuus kasvoi 25 prosentista 31 prosenttiin. Tilastojen mukaan Kiinan nopean robottikasvun pääasiallinen ajuri vuonna 2016 tuli sähkö- ja elektroniikkateollisuudesta. Kiinan robottien myynti sähkö- ja elektroniikkasektorilla oli 30 000 yksikköä, mikä on 75 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna, ja näistä noin kolmasosa oli kotimaassa valmistettuja robotteja. Kotimaisten robottien myynti kasvoi 120 prosenttia edellisvuodesta, kun taas ulkomaisten merkkien robottien myynti kasvoi noin 59 prosenttia. Kodinkoneiden valmistus, elektroniikkakomponenttien, tietokoneiden ja ulkoisten laitteiden valmistus jne. puolestaan sähkökoneiden ja -laitteiden valmistusteollisuuden robottien myynti oli 58,5 prosenttia.
Teollisuusrobottiteollisuuden teollisen sijoittelun analyysin perusteella kotimaisilla robottiyrityksillä on yleisesti ottaen alhainen teknologian ja markkinoiden keskittyminen sekä suhteellisen heikko teollisuusketjun hallinta. Ylävirran komponentit ovat olleet tuontitavaraa, eikä niillä ole neuvotteluetua ylävirran komponenttien valmistajiin verrattuna. Suurin osa kori- ja integrointiyrityksistä on pääasiassa kokoonpanoyrityksiä ja OEM-valmistajia, ja ne sijaitsevat teollisuusketjun alapäässä, teollisen keskittymisen ollessa vähäistä ja kokonaismittakaavan ollessa pieni. Robottiyrityksille, joilla on jo tietty määrä pääomaa, markkinoita ja teknistä vahvuutta, teollisuusketjun rakentamisesta on tullut tärkeä tapa laajentaa markkinoita ja vaikutusvaltaa. Tällä hetkellä tunnetut kotimaiset robottiyritykset ovat myös tehostaneet oman teollisuusmaisemansa laajentamista yhteistyön tai fuusioiden ja yritysostojen kautta, ja yhdistettynä paikallisten järjestelmäintegraatiopalveluiden etuihin niillä on jo tietty kilpailukyky ja niiden odotetaan saavuttavan ulkomaisten tuotemerkkien tuonnin korvaamisen tulevaisuudessa. Edellä mainittu on kaikki teollisuusrobottiteollisuuden teollisen sijoittelun analyysin sisältö.
Julkaisun aika: 21. huhtikuuta 2023